Dienstag, 30. August 2016

Kuvahaaste / lempiväri


Kuvahaasteen kakkonen onkin aika pähkinä purtavaksi, kun en oikeastaan osaa sanoa, mikä olisi lempivärini, kun tykkään niin monesta väristä ja maku vaihteleekin. Lapsena äiti puki minut aika usein siniseen.


Aika tavalla on kuitenkin ollut elämässäni aina punainen lanka eli sanotaan nyt sitten, että punainen voisi olla lempiväri. Onhan mulla punaiset kumisaappaat ja meidän ovi ja postilaatikkokin ovat punaisia.



Ja näihin punaisiin tulppaaneihin ja unikkoihin en koskaan kyllästy.


Montag, 29. August 2016

Kuvahaaste / lehti


kuva: Clarissa

Matkin Luovaapuuhastelu-blogin Clarissan kuvahaastetta ja tässä ensimmäinen kuva eli lehti. Se olisi voinut nyt hyvin olla puksipuutoukan (cydalima perpectalis) syömä puksipuun lehti, mutta säästän teitä nyt siltä ilkimykseltä, joka ei ole ilmeisesti vielä Suomeen asti ehtinyt ja laitan tänne aivan toisenlaisen ja kauniin lehden. Se on uusin Living at Home-lehti ja siinä on hieno ja pitkä artikkeli Jonna Kivilahden kesäasunnosta ja vähän muutakin tietoa suomalaisesta designista.






Samstag, 27. August 2016

Kesä jatkuu, kesä

Eilen, Allumiehen synttärinä meni vuoden lämpöennätys rikki, uusi virallinen lukema oli +37,5C. Meillä mittari näytti "vain" +36C ja se riitti hyvin.


Olimme muutamaa päivää aikaisemmin ihan vaan ad hoc päättäneet pitää pienet puutarhakutsut. Siinä oli se hyvä puoli, että en ehtinyt lainkaan hermostua, en miettiä, pitäiskö pestä ikkunat, kun siihen ei kerta kaikkiaan ollut aikaa. Meitä oli yhteensä 18 henkeä, kunniavieras oli kavereiden hoitokoira Fine, josta huolehtivat illan nuorimmat vieraat. Fine kyllä tosin oli vähän läkähtynyt kuumuudesta sekin.


Tarjolla oli matalassa lämmössä paistettua yrttipaahtopaistia, Salamatkustajan todella herkullista perunasalaattia, papusalaattia, lehtisalaattia. yrttirahkaa, maalaistuorejuustoa, erilaisia leipiä, katkarapuja, limettimajoneesia, Nürnbergin pieniä bratwursteja, linssisalaattia. Todella hyvin kävi myös kaupaksi puolukkahillosta ja piparjuuresta tekemäni kastike. Olutta meni tynnyrillinen, jonka Allumies haki supermarketin kylmäkammiosta viittä vailla ennen vieraiden tuloa. Viiniä joivat tällä helteellä vähemmän.


Jälkiruokana tarjosimme leipomosta ostettua taivaallista luumupiirakka, joka oli juuri sopivan makeaa. Allumies tilasi kokonaisen pellin edellispäivänä ja sen saamme palauttaa takaisin likaisena, koska se menee kuitenkin leipomossa konepesuun.





Lahjojakin tuli kaikilta muilta paitsi vaimolta. Kummipoika oli töissä eikä päässyt tulemaan, mutta nuori vaimonsa tuli ja toi lahjaksi chufaa eli maamantelia. Saimme hänen äitinsä luona Valenciassa maistaa maamantelista tehtyä horchataa ja fartons-leivonnaisia.


Keskipäivällä tämä kuumuus on kamalaa ja pysyttelemme sisällä, mutta aamulla on ihana istua terassilla, kun on jo lämmintä ja samoin illalla, kun ei ole enää niin kuuma.

Dienstag, 23. August 2016

Alles kaputt




Mikäs laki se onkaan, joka sanoo, että kaikki menee yhtä aikaa rikki? No meillä on nyt se kausi meneillään. Tuossa ylhäällä olevassa kolossa ollut mikro on korjattavana tai siis kustannusarvion saimme ja korjaus maksaisi 400€. Kuka nyt maksaa 20v vanhan laitteen korjauksesta niin paljon eli sanoimme ei kiitos.
Nyt on vaan ongelmana se, että samaa mallia ei saa enää ja uusi malli ei synkkaa yhtään mikron alla olevan uunin kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että nyt on ilmeisesti ostettava uunikin.
Kellarin ikivanha tv sanoo sekin vähitellen yhteistyösopimuksen irti ja kun en voi silittää ilman telkkaa, sekin on uusittava. Vanhushan se olikin jo, ensimmäisestä veronpalautuksestani aikanaan ostettu.
Ja ei kahta ilman kolmatta: silitysrautakin heitti henkensä. Sille on tulossa seuraaja, DHL ilmoitti paketin saapuvan

Silitysraudan tai -aseman ostopäätös ei ollut kovin vaikea tehdä, siinä ei ole niin suuri summa kyseessä. Kätevää nykyisissä raudoissa on, että ne tunnistavat itse tekstiilin eli lämpötilaaa ei tarvitse säätää. (Niin että HK, ensi kerralla kun tulet, täällä on luksusrauta ja silittäminen on entistä mukavampaa.) Mikron ja uunin suhteen tuli nyt kyllä tänkapå . Mikroa kaipasin viimeksi tänä aamuna, kun otin pakastimesta vadelmapussin ja rupesin sulattamaan vadelmia mysliini eikä ollutkaan mikroa siinä entisellä paikalla.
Tässä nyt sitten tutkin uuneja ja mietin, mitä kaikkea hömpsää uunissa täytyy olla lisävarusteena. Mitään suurempia automaattijuttuja en tarvitse, niitä en ole käyttänyt edellisessäkään uunissa, mutta esim. Mielen kosteuspaisto houkuttelee, ystäväni mukaan se on todella hieno juttu. Tuskin myöskään tarvitsen sapattitoimintoa, jota tarvitsevat puhdasoppiset juutalaiset, jotka eivät sapattina saa vääntää mitään nappulaa, siis sellaisiakin toimintoja on tarjolla.
Sanokaapas te asiantuntijat, mitä toimintoja uunissa pitää välttämättä olla.

Ilmoista en valita tippaakaan




Sonntag, 21. August 2016

Vanhempaa Valenciaa

Viikon aikana Valenciassa satoi tasan kerran ja silloinkin varmaan vain kymmenen minuuttia ja meille se sopi oikein hyvin, sillä emme huomanneet mitään koko sateesta, koska olimme juuri silloin sattumalta tuomiokirkossa, joka ei nyt ole ihan niitä parhaita kirkkoja mitä olemme nähneet, mutta hyvä silti, että menimme sisään.



Kovin katolisiahan espanjalaiset ovat ja rukoilijoita näkyi enemmän kuin niitä täällä kirkoissa näkee.


Rippituoleillekin oli kysyntää.  En kehdannut ottaa kuvaa ihan edestä.


Nämä tyypit katon rajassa oli ihan kivoja.


Komeita vanhoja rakennuksia riittää vaikka millä mitalla, en tietäisi, minkä näistä ottaisin, mieluiten kaikki.





Eixamplen kaupunginosan entisessä kauppahallissa me kävimme usein aamiaisella.


Tämä katto on kaupungin vielä käytössä olevassa isossa kauppahallissa, josta löytyy ruokaa varmaan kaikille.


Valencian pääposti oli julkisivuremontissa ja siksi esim. meidän kaverit eivät huomanneet poiketa sinne sisälle. Rakennus on todella näkemisen arvoinen sisältäkin eli kannattaa poiketa. Mulla ei ollut valitettavasti kameraa siellä mukana, mutta tästä linkistä löytyy kuvia, joista saa käsityksen rakennuksesta. [KLIK]

Tässä vanha silkkipörssi:


ja keramiikkamuseo, jonka keramikkakokoelma ei mielestämme ollut juuri mistään kokoisin, mutta rakennus on niin komea, että kannattaa ehdottomasti katsoa.

Tunnelmaa löytyy kaupungista sekä päivällä että illalla.




Adiós Valencia, toivottavasti tavataan toisenkin kerran ja varmaan tavataankin, kun kummipoika käy siellä usein anoppilassa ja saamme varmaan viettää hänen ja nuoren vaimonsa kanssa siellä enemmän yhteistä aikaa kuin nyt häiden yhteydessä oli mahdollista.

Samstag, 20. August 2016

Calatravan kaupunki

Yksi Valencian tärkeimmistä nähtävyyksistä on tunnetun espanjalaissveitsiläisen arkkitehdin Calatravan suunnittelema Taiteen ja tieteen kaupunki, joka sijaitsee myös kuivatetun Turia-joen uomassa. Alueella on museoita ja mm. ooppera, jonka rakentaminen oli tullut niin kalliiksi, että nyt ei ole varaa tarjota kuin muistaakseni nelisenkymmentä esitystä vuodessa. Siellä on myös Euroopan suurin akvaario, jossa me emme käyneet, mutta nelihenkinen ystäväperhe kävi ja joutuivat pulittamaan satasen pääsymaksua eli aika tyyris paikka.
Alueella oli paljon vettä, joka oli helteestä huolimatta pikkuisen viileää ja sain uiteltua siellä kätevästi kipeää jalkaani.






Vesipalloille oli kysyntää nuorison joukossa, tässä pieni videonpätkä [KLIK]

Disko, jonne häävieraat siirtyivät kolmelta aamuyöstä jatkoille, on tässä L'Umbracle-nimisessä rakennuksessa, jonka yläkerrassa on palmukuja ja muitakin Välimeren kasveja.






















Donnerstag, 18. August 2016

Hemmottelua

Eilen hammaslääkäri rääkkäsi minua tunnin verran, kun implantin päällä oleva kruunu oli alkanut löystyä ja siinä sitten otettiin ensin varmuuden vuoksi uusi muotti eli suuhun pantiin sellainen kamalan iso metallivehje, jonka päällä on jotain kamalaa tahnaa ja koko juttu alkaa yököttää ja pelkään oksentavani. Sitten kovaäänisellä poralla porattiin ja porattiin kunnes saatiin implantin päällä olevan ruuvit irti. Onneksi kaikki onnistui ensimmäisellä yrityksellä, kaikki desinfioitiin talon omassa labrassa ja kiinnitettiin taas paikalleen.
Mutta sen jälkeen päivä oli yhtä hemmottelua. Ensinnäkin ajelin pyörällä ihanassa kesäpäivässä 10km kampaajalle, kun pääsin pyörällä lähemmäksi kuin autolla tai ratikalla eli ei tarvinnut ontua pitempää matkaa. Kampaajan apulainen on kiva ja tarjoaa aina wellness-hoitoa eli pesee hiukset ja hieroo päätä varmaan kymmenen minuuttia, voi taivas kun se on ihanaa, ihan kuin aikanaan Kiinassa tekivät. Onneksi älysin silloin kertoa hänelle kiinalaisesta kampaamosta ja sen jälkeen olen saanut samat palvelut täällä. Sitten laitettiin vähän raitoja ja leikattiin.


Kaupungilla oli ka-ma-lan paljon ihmisiä liikkeellä, kuten kampaajalla oleva lappuliisa sanoi, kalpeanaamaisia mustiin pukeutuneita nuoria eli nörttejä, jotka ovat tulleet kaupunkiin Europan suurimmille pelimessuille. Huokaisin, kun pääsin vihdoin puistoalueelle eikä tarvinnut ajaa slalomia nörttien välistä.
Kotona odotti terassilla katettu pöytä


Kultsu oli kokkaillut turskaa oliivikuorrutuksella, nam.


Ja tänä aamuna hemmottelee taas aurinko ja lupaa sopivan lämmintä kesäpäivää. Aamulla se paistoi jo niin nätisti vierasvessaan, että oli pakko räpsiä kännyllä kuva.